COP29-ilmastosopimus: historiallinen läpimurto vai pettymys? Tiedemiesten reaktiot

COP29-ilmastosopimus: historiallinen läpimurto vai pettymys? Tiedemiesten reaktiot

Lyhytaikainen sopimus, joka pelasti COP29-ilmastokonferenssit Bakussa, Azerbaidžanissa, on "hauras konsensus", ilmastorahoitustutkijat ovat kertoneet Naturelle.

Vauraiden maiden helpottuneet COP-edustajat taputtavat 24. marraskuuta varhaisin tunteina sen jälkeen, kun he lupasivat lyhyen aikavälin lupauksen, että varakkaat maat "ottavat johtoaseman" köyhien maiden ilmastorahoituksen lisäämisessä vähintään 300 miljardiin dollariin vuosittain vuoteen 2035 mennessä. Matala- ja keskivasemmistoisten maiden, erityisesti Kiinan, odotetaan osallistuvan myös kansainvälisiin ilmastorahastoihin, mikä on ensimmäinen COP-sopimus.

Mutta delegaatit joistakin suurimmista kehitysmaista, mukaan lukien Intia, Indonesia ja Nigeria, olivat vihaisia. Jotkut väittivät, että heitä painostettiin pääsemään sopimukseen, jotta COP-istunto ei päätyisi fiaskoon. Lisäksi ei ole määritetty, kuinka suuri osa 300 miljardista dollarista tulee avustuksina tai lainoina tai kuinka suuri osa tulee yksityisistä tai julkisista lähteistä.

Tämänhetkinen ilmastorahoitus rikkailta mailta köyhille on yli 100 miljardia dollaria, ja sen odotetaan nousevan lähes 200 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä tavanomaisen skenaarion mukaan. ODI Globalin analyysi, ajatushautomo Lontoossa.

Pettymys tulokseen

"Rahoitustarjous Bakulle oli äärimmäisen pettymys", sanoo Dipak Dasgupta, New Delhin Energy and Resources -ajatushautomon ekonomisti ja hallitustenvälisen ilmastopaneelin ilmastorahoitusraporttien johtava kirjoittaja.

"Vaikka on hetken iloinen hetki tämän COP:n poistamisesta liekeistä, tämä kokous paljasti myös vanhat haavat rikkaiden ja köyhien kansojen välillä", huomauttaa Clare Shakya, ilmastojohtaja The Nature Conservancysta, kansainvälisestä luonnonsuojelujärjestöstä, jonka kotipaikka on Arlingtonissa, Virginiassa, Yhdysvalloissa.

Matala- ja keskivasemmistoiset maat, Kiinaa lukuun ottamatta, lähestyivät COP:ta ehdottaen rikkaille maille, että ne tarvitsisivat noin 2,4 biljoonaa dollaria vuodessa vuoteen 2030 mennessä luopuakseen fossiilisista polttoaineista ja suojatakseen itsensä ilmaston lämpenemisen vaikutuksilta. Tämä summa vastaa yhden suosituksia vaikutusvaltainen raportti, jonka esittelivät tiedemiehet ja taloustieteilijät. Päästäkseen lähemmäksi sopimusta COP:n aikana yli 80 maata ehdotti 1,3 biljoonan dollarin summaa.

"Lupaus 300 miljardista dollarista vuodessa vuoteen 2035 mennessä ei vakuuta ketään siitä, että saavutamme 1,3 biljoonaa dollaria vuodessa, joka tarvitaan ilmastokriisin ratkaisemiseksi", sanoo Sarah Colenbrander, ODI Globalin ilmasto- ja kestävän kehityksen johtaja.

Trumpin tekijät

Sovittu summa ei myöskään heijasta skenaariota, jossa Yhdysvallat vetäisi globaalin ilmastorahoituksensa Trumpin tulevan hallinnon tapauksessa vetäytyy kansainvälisistä ilmastosopimuksista.

Ennen COP:ta Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto oli sitoutunut antamaan ilmastorahoitusta 11,4 miljardia dollaria vuosittain vuoteen 2024 asti, mikä on noin 10 % nykyisestä vuosittaisesta maailmanlaajuisesta kokonaissummasta. "Ei ole epäilystäkään siitä, että tulemme näkemään valtavan aukon maailmanlaajuisessa ilmastorahoituksessa [Yhdysvaltojen] tarjoamassa ilmastovaikutusten voimistuessa ja kasautuessa", Shakya sanoo. Sen sijaan Kiina on myöntänyt ilmastorahoitusta noin 4 miljardia dollaria vuodessa vuodesta 2013 lähtien, hän lisää.

COP:n edustajat sopivat myös, että ennen COP30:aa Belémissä Brasiliassa tuotetaan taloudellinen "tiekartta", joka osoittaa, kuinka maat saavuttavat korkeamman ilmastorahoitustavoitteen.

"Baku-Belémin tiekartta on olemassa syystä, ja hyvää käytännön tiedettä tarvitaan kiireesti", Dasgupta sanoo. "Se vaatii huolellista hoitoa, ei tuhoavaa palloa."