Lehmät voivat saada tartunnan erittäin patogeeniseen lintuinfluenssaan H5N1 hengittämällä viruksia sisältäviä aerosoleja bioRxivin esipainetun lähteen 1 mukaan. Tiedemiehet sanovat kuitenkin, että tämä tartuntatapa ei todennäköisesti johda nykyiseen taudinpurkaukseen nautakarjassa Yhdysvalloissa.

H5N1 tunnistettiin ensimmäisen kerran nautakarjassa Teksasissa maaliskuussa 2024. Sen jälkeen virus on havaittu 157 karjassa ja 4 nautaeläinten kanssa kosketuksissa olleesta ihmisestä 13 Yhdysvaltain osavaltiossa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että pääasiallinen tartuntareitti lehmillä on tartunnan saaneen maidon kautta, joka saastuttaa lypsylaitteet.

Ennen epidemian puhkeamista tutkijat eivät tienneet, että influenssa A -virukset, kuten H5N1, voivat levitä lehmissä. Tutkijat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että jos H5N1 leviää tehokkaasti lehmissä hengityselinten kautta, sitä olisi vaikeampi hallita ja riski tarttua ihmisiin lisääntyisi, koska lehmät ovat läheisessä kosketuksessa ihmisiin.

Ymmärtääkseen paremmin lehmien infektioita useat ryhmät suorittivat haastetutkimuksia, joissa he infektoivat kokeellisesti eläimiä H5N1:llä. Ensimmäiset tulokset näistä tutkimuksista julkaistiin 13. heinäkuuta, eikä niitä ole vielä arvioitu vertaisarviointia varten.

Viruksen täyttämä sumu

Amy Baker ja hänen kollegansa Yhdysvaltain maatalousministeriöstä (USDA) Amesissa, Iowassa, infektoivat lehmiä ja vasikoita erityisellä H5N1-kannalla, joka oli eristetty nautakarjasta Texasissa epidemian alkuvaiheessa. He altistivat neljävuotiaat naarasvasikat virukselliselle sumulle käyttäen maskia, joka peitti eläinten nenät ja suun. Kaikki tartunnan saaneet eläimet tuottivat neutraloivia vasta-aineita virusta vastaan, mikä vahvisti niiden olevan tartunnan saaneet.

Tartunnan saaneilla vasikoilla oli lieviä oireita, ja tutkijat eristivät tarttuvan viruksen ylemmistä hengitysteistä kahdelta neljästä vasikasta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että virus voisi levitä hengitysteiden kautta ympäristössä, jossa sadat eläimet ovat läheisessä kosketuksessa.

Mutta koska eläimet eivät levittäneet suuria määriä virusta hengitysteihinsä, se ei todennäköisesti ole merkittävä leviämislähde, sanoo Thomas Peacock, Imperial College London -virologi. On kuitenkin mahdollista, että lehmät voivat saada tartunnan epäsuorasti hengitysteiden kautta utareesta erittyneen aerosoliviruksen kautta, hän lisää.

Wendy Barclay, virologi Imperial College Londonista, on samaa mieltä siitä, että koska eläimissä on vähän tarttuvaa virusta niiden korkeasta H5N1-altistumisesta huolimatta, ilmateitse leviäminen ei todennäköisesti ole tehokasta eikä "selitä, mitä tällä hetkellä tapahtuu".

Sen sijaan tutkimus lisää aiempaa tutkimusta, joka viittaa siihen, että virus leviää ensisijaisesti tartunnan saaneen maidon kautta, tutkijat sanovat. "Utareesta utareeseen tarttuminen näyttää olevan todennäköisin ensisijainen reitti tällä hetkellä", Peacock sanoo. "Mutta se ei tarkoita, etteikö virus voisi muuttua, jos tämä epidemia jatkuu nykyisellä tahdilla", hän sanoo. "Mitä meidän on nyt tehtävä, on seurattava virusta huolellisesti."

Tutkimuksessa tarkasteltiin ensisijaisesti lehmien herkkyyttä infektioille, ei tartuntaa, mikä vaikeutti johtopäätösten tekemistä viruksen leviämisestä, sanoo Manhattanin Kansasin osavaltion yliopiston eläinlääkärivirologi Jürgen Richt. Richt on tehnyt omia karjakokeitaan kollegoidensa kanssa Saksassa, ja tulosten odotetaan ilmestyvän preprintissä viikkojen kuluessa.

Juuretettu maito

Baker ja hänen kollegansa tartuttivat viruksella myös imettäville lehmille kahden kolmivuotiaan lehmän rintarauhasissa olevien vetinten kautta. Kaksi päivää tartunnan jälkeen lehmillä oli merkkejä maitorauhastulehduksesta, joka kesti kaksi viikkoa. He alkoivat tuottaa vähemmän maitoa ja maidosta tuli myös keltaista ja paksua.

Tutkijat havaitsivat tarttuvan viruksen maitorauhasista tutkimuksen kolmen viikon aikana ja maidosta jopa kahden viikon ajan. Nämä havainnot "olettavat, että maitorauhanen ja maito ovat viruksen ensisijaisia ​​lähteitä lypsykarjojen sisällä ja välillä", preprint-lähde sanoo.

Richt sanoo, että tutkimus heijastaa sitä, mitä maatiloilla on havaittu. Ottaen huomioon tutkimuksissa mukana olevien eläinten pienen määrän, hengitysteiden tarttumista ei kuitenkaan voida sulkea pois, hän sanoo.