Videopelien pelaaminen muutaman tunnin ajan päivässä voi parantaa mielenterveyttä, japanilaisten pelaajien tekemän tutkimuksen mukaan COVID-19-pandemian aikana 1.

Tutkimus, joka tehtiin joulukuusta 2020 maaliskuuhun 2022, havaitsi, että pelkkä pelikonsolin omistaminen lisäsi tyytyväisyyttä elämään ja vähensi psyykkistä kärsimystä. Tulokset julkistettiin tänäänLuonto Ihmisen käyttäytyminenjulkaistu.

Löydökset ovat ensimmäinen askel kohti syy-yhteyden osoittamista pelaamisen ja mielenterveyshyötyjen välillä, sanoo psykologi Andrew Przybylski, joka tutkii, miten videopelit vaikuttavat pelaajien mielenterveyteen Oxfordin yliopistosta, Iso-Britanniasta. "Tutkimus on esimerkki, jota pelitutkijoiden ympäri maailmaa tulisi seurata tarkasti", hän sanoo. Saattaa kuitenkin olla, että kokeilun tekeminen pandemian aikana vahvisti pelaamisen mielenterveyshyötyjä, sillä ihmisten mielenterveys oli tuolloin yleisesti ottaen heikompi ja mahdollisuudet harrastaa muuta toimintaa oli vähemmän. Vaikutus hyvinvointiin on testattava tämän tilanteen ulkopuolella, Przybylski sanoo.

Vaikka tutkimuksissa on tutkittu pelaamisen vaikutuksia riippuvuuteen, hyvinvointiin, kognitiivisiin toimintoihin ja aggressiivisuuteen, tulokset ovat olleet ristiriitaisia. 2, 3. Tämä tutkimus perustui suurelta osin havainnointitietoihin, joita ei voida käyttää erottamaan syytä syystä, sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja Hiroyuki Egami, käyttäytymistieteilijä Nihon-yliopistosta Tokiossa. Monet videopelitutkimukset tehdään myös kontrolloiduissa laboratorioympäristöissä, mikä tekee pelaamisen vaikutuksista mielenterveyteen jokapäiväisessä elämässä vaikeaa arvioida, Egami lisää.

Pelaajat yhdistyvät

Noin kolme miljardia ihmistä pelaa videopelejä maailmanlaajuisesti, ja määrä on kasvanut pandemian aikana. Japanissa kysynnän kasvu johti pulaan Nintendo Switch- ja PlayStation 5 (PS5) -konsoleista. Tämän ratkaisemiseksi vähittäiskauppiaat perustivat arpajaisjärjestelmän, joka valitsi satunnaisesti kuluttajat, jotka voisivat ostaa konsolin sen tullessa saataville. Egami ja hänen kollegansa pitivät tätä mahdollisuutena tehdä luonnollinen kokeilu leikistä ja mielenterveydestä.

Tutkimus keskittyi 8 192 arvontaan osallistuneeseen 10–69-vuotiaisiin ihmisiin. Ryhmä keräsi tietoa heidän mielenterveydestään, videopelien omistajuudesta ja sosiodemografisista ominaisuuksistaan. Tutkijat lähettivät osallistujille viisi kyselykierrosta, jotka sisälsivät kaksi tarkistuslistaa, jotka mittasivat psyykkistä kärsimystä ja elämään tyytyväisyyttä. Osallistujilta kysyttiin myös, olivatko he pelanneet videopelejä viimeisen 30 päivän aikana ja jos ovat, kuinka kauan.

Osallistujat, joilla oli mahdollisuus ostaa Switch- tai PS5-konsoli, kokivat psyykkisen ahdistuksen vähentymistä ja olivat enemmän tyytyväisiä elämään kuin vastaajat, jotka lähtivät arvontaan tyhjin käsin. PS5:n omistamisen mielenterveyshyödyt olivat selvempiä miesten, hardcore-pelaajien ja lapsittomien kotitalouksien keskuudessa.

Toisaalta Switchin omistaminen näytti lisäävän perhekotitalouksien ja vähemmän kokeneiden pelaajien hyvinvointia. Tämä voi johtua siitä, että Switch on kannettava konsoli, jota voi pelata perheen ja ystävien kanssa, kun taas PS5 on yhdistetty vain televisioon ja sitä käyttävät tyypillisesti yksinpelaajat, Egami sanoo.

Elämän tyytyväisyys

Videopelien pelaaminen jollakin konsoleista lisäsi arpajaisten osallistujien tyytyväisyyttä elämään, ja ylimääräinen päivä paransi mielenterveyttä entisestään. Positiiviset vaikutukset kuitenkin vähenivät pelaajille, jotka pelasivat yli kolme tuntia päivässä, mikä viittaa siihen, että pitkät peliajat eivät johda mielenterveyden lisäparannuksiin.

"Nämä tulokset eivät ole yllättäviä", sanoo Daniel Johnson, videopeleihin erikoistunut psykologi Queenslandin teknillisestä yliopistosta Brisbanessa, Australiassa. "Ne sopivat siihen, mitä olemme tienneet videopelaajista vuosikymmeniä."

Przybylski lisää, että tutkimuksessa ei tutkittu, mitkä muut tekijät voisivat vaikuttaa pelaajien mielenterveyteen, kuten heidän suhtautumisensa pelaamiseen ja pelien valintaan.

Egami sanoo, että seuraava askel on toistaa tutkimus nähdäkseen, kestävätkö tulokset pandemian ulkopuolella. "Tulos voi olla erilainen", hän sanoo.