Äärioikeistolaiset hallitukset suunnittelevat miljardeja leikkauksia tutkimukseen Euroopassa

Äärioikeistolaiset hallitukset suunnittelevat miljardeja leikkauksia tutkimukseen Euroopassa

Oikeistopuolueiden nousu hallitukseen kaikkialla Euroopassa herättää huolta tieteessä. Nämä enimmäkseen maahanmuuttoon keskittyvät puolueet eivät ole politiikan asiantuntijoiden mukaan kiinnostuneita tutkimuksesta. Alankomaissa, jossa islaminvastaisen Geert Wildersin johtama vapauspuolue (PVV) muodosti koalitiohallituksen heinäkuussa, tutkijat valmistautuvat miljardin euron (1,1 miljardin dollarin) budjettileikkauksiin, mikä on pahin vuosikymmeniin.

"Puhumme historiallisista leikkauksista", sanoo Alankomaiden yliopistojen kattojärjestön puheenjohtaja Caspar van den Berg. "On todella hämmästyttävää, kuinka kovaa tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin kohdistuu iskuja kaikilla sektoreilla."

Italia, Unkari, Slovakia ja Kroatia ovat myös valinneet hallitukset, joihin kuuluu oikeistopuolueita. Saa kesäkuussa populistiset puolueet saivat voittoa europarlamenttivaaleissa. Syyskuussa Itävallan vapauspuolue johti vaaleja osavaltion vaaleissa.

Vaikka poikkeuksiakin on, Léonie de Jongen Groningenin yliopistosta Alankomaista mukaan nämä osapuolet eivät yleensä ole kiinnostuneita tutkimuksesta ja innovaatioista, mikä jättää tutkijat alttiiksi leikkauksille.

Rajuja leikkauksia

Globaalissa tieteessä keskimääräistä korkeampi Alankomaat on yksi niistä maista, jotka kokevat rajuja muutoksia tutkimusjärjestelmässään. Hallituksen viime kuussa julkistetussa budjetissa esitettiin lähes miljardi euroa vuodessa leikkauksia yliopistoille ja tutkimukselle sekä tutkimusapurahojen leikkausta varhaisuran tutkijoille, avoimen tieteen ja ulkomaisille opiskelijoille.

Leikkaukset vastaavat noin yhden suuren yliopiston poistamista maassa, jossa on vain 14 yliopistoa, van den Berg sanoo. Useat yliopistot ovat jo jäädyttäneet uusien työntekijöiden palkkaamisen kesällä. Amsterdamin yliopisto on kuvaillut leikkauksia suurimmiksi sitten 1980-luvun.

Yksi budjetin suurimmista uhreista ovat vuonna 2022 käyttöön otetut start-up-stipendit ja kannustimet, joilla uusille ja olemassa oleville tutkijoille myönnetään 300 000 euron kertaluonteisia apurahoja esimerkiksi jatko-opiskelijoiden ja laboranttien palkkaamiseen.

"Näiden apurahojen tavoitteena oli luoda tilaa itsenäiselle, uteliaisuuteen perustuvalle tutkimukselle ja samalla vähentää työpainetta", sanoo Eddie Brummelman, amsterdamilaisen tiedepoliittisen ryhmän Young Academyn puheenjohtaja. Hollantilaiset tutkijat ovat toistuvasti aloittaneet lakon viime vuosina kiinnittääkseen huomiota raskaaseen työtaakkaan.

Mutta ilman näitä varoja nuoret tutkijat ovat entistä riippuvaisempia teollisuuden ja jo ennestään ylikuormitetun Alankomaiden tutkimusneuvoston (NWO) kilpailukykyisistä apurahoista, hän lisää.

Myös NWO:lla on edessään leikkaukset: muutokset poistavat vuosittain 30 miljoonaa euroa sen budjetista tieteelliseen infrastruktuuriin. Sen avoimen tieteen rahoitus puolitetaan.

Uusi hallitus leikkasi erillisessä leikkauspaketissa vihreitä vetyprojekteja ja lääketieteellistä tutkimusta tukeneen Hollannin kansallisen kasvurahaston viimeisiä osia säästäen 6,8 miljardia euroa.

Keskity maahanmuuttoon

Myös kansainväliset opiskelijat ovat hallituksen näköpiirissä. Koalitio haluaa vähentää opiskelijoiden määrää ja leikkaa korkeakoulubudjetista lähes 300 miljoonaa euroa tämän varmistamiseksi.

Opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriön tiedottaja selitti, että hallitus on päättänyt asettaa etusijalle turvallisuuden, terveydenhuollon ja sen varmistamisen, että "ihmisillä on enemmän rahaa taskuissaan" (hallitus leikkaa tuloveroa). "Valitettavasti tämän mahdollistamiseksi tarvitaan leikkauksia monilla aloilla, mukaan lukien koulutus ja tiede."

Hollannin parlamentti harkitsee "tasapainoista kansainvälistymislakia", jonka tarkoituksena on vastustaa englanninkielisen opetuksen ja tutkimuksen kasvua, joka on auttanut houkuttelemaan kansainvälisiä kykyjä.

Yliopistojen hälyttäväksi totean, että jos laki hyväksytään, kaikista kandidaattiohjelmista vaadittaisiin lupa englannin tai muun vieraan kielen opetukseen.

On vielä epäselvää, kuinka monta kurssia voitaisiin pakottaa vaihtamaan hollantiin, van den Berg sanoo. Mutta tämä liike voi laukaista ulkomaisten akateemikkojen pakopaikan, joka ei halua tai voi opettaa tällä kielellä. "Pelätään lahjakkaimpien ihmisten ulosvirtausta", hän lisää.

Politiikka on sopusoinnussa niiden puolueiden tavoitteiden kanssa, joiden keskeinen kysymys on maahanmuutto, de Jonge sanoo. "Loppujen lopuksi se on ainoa asia, josta he välittävät", hän sanoo. "Äänestäjänne eivät välitä innovaatioista."

Vaikka välinpitämättömyys tutkimusta kohtaan on huolenaihe, tällaiset puolueet ovat usein myös vihamielisiä yliopistoja kohtaan, jotka nähdään vasemmiston "indoktrinaatioiden" linnakkeina, hän lisää ja tekee korkeakoulutuksesta houkuttelevan leikkauksen kohteen.

Tieteen laiminlyönti

Italiassa, missä oikeistopuolue Italian veljet nousivat valtaan pääministeri Giorgia Melonin johdolla vuonna 2022, yliopistojen rahoitusta leikattiin käytännössä noin 500 miljoonalla eurolla tänä vuonna, mikä johti noin 9 miljardiin euroon Italian yliopistorehtorien konferenssin tiedottajan mukaan. Hallituksen tiedottaja vastasi, että suuri osa laskusta johtui rahoituksen siirtämisestä vuoteen 2023.

Tieteen laiminlyönti ei aina rajoitu äärioikeistoon. Ranskan uusi keskustaoikeistolainen hallitus on pettynyt tutkijoihin luopumalla pitkän aikavälin budjetin korotuksista yrittäessään vähentää valtionvelkaa.

Mutta äärioikeistolaisten, jotka ovat pakkomielle maahanmuuttoon, nousu lupaa erityisen tuskaa tutkimukselle, sanoo Robert-Jan Smits, Alankomaiden Eindhovenin teknillisen yliopiston hallituksen puheenjohtaja. "Nämä ovat yhden asian puolueita", hän sanoo. "Tieteen kannalta he eivät todellakaan näytä välittävän, eivätkä heillä ole politiikkaa."